Minna Kettunen kertoo kirjoittamisen sujuvan parhaiten entisessä pappilan palvelijan huoneessa.

Minna Kettunen, kulttuuriperinteen vaalija
Väärnin Pappilasta tullut kiinnostava käyntikohde

Minna Kettunen, kirjailija, kolumnisti, lauluntekijä ja Väärnin Pappilan emäntä. Ja sen lisäksi aviopuoliso Jarkka Rissaselle ja äiti pojilleen Einolle ja Kallelle. Monta virkaa ja monta nälkää, toteaa vanha sanonta. Ja välillä nälkä on ollut lähellä, kun hän miehensä Jarkan kanssa osti Väärnin Pappilan 2006 ja ryhtyi kunnostamaan sitä.

Kyse ei ollut mistä tahansa pappilasta, vaan kirjailija Juhani Ahon syntymäkodista Lapinlahdella Ylä-Savossa. Pää- ja piharakennuksen sekä pihamaan peruskorjaushanke ja entistä kunnioittavana käsityönä tehty kunnostustyö maksoi kaikkiaan 750 000 € ja valmistui 2008. Velkaa on edelleen noin 400 000 €.

Pappila kylmänä, lankut irrotettuna 6 vuotta

Alkutilanne oli lohduton.  Pappilan rakennus oli ollut tyhjänä ja kylmänä kuusi vuotta. Lapinlahden seurakunta oli kylläkin 2001 päättänyt aloittaa kappalaisenpappilansa kunnostuksen, mutta hanke loppui heti alkuunsa. Lattialankut oli vain ehditty irrottaa. Lapinlahden kirkossa kun havaittiin yllättäen pikaista remonttia vaativia kohteita ja pappilan korjausrahat siirrettiin sinne. Seurakunta pani Väärnin Pappilan myyntiin.

Mistä Minna ja Jarkka saivat rohkeuden lähteä suuritöiseen saneeraukseen? Ja jos pappilan saisi entiseen kuntoonsa, miten ylläpitää sitä? Iso pappila kun vaatii huolenpitoa ja rahaa. Monesta ulkopuolisesta hanke tuntui mahdottomalta, vaikkakin itse pappilan kauppahinta, 1000 euroa, ei suuri ollutkaan. Minna ja Jarkka olivat ainoat ostotarjouksen tehneet.

Ostohetkellä Minna oli vapaa kirjailija, jolla töitä oli välillä liikaakin, välillä oli hiljaisempaa. Mitään varmaa, tasaista kuukausipalkkaa tai vuosituloa ei ollut. Sama tilanne oli aviomiehellä Jarkalla. Monipuolisen muusikkouran tehneellä Jarkalla oli edelleen musiikkikeikkoja, mutta tulevaisuuden keikoista ja tuloista ei ollut tietoa.

Pappilan pelastaminen kutsumustehtävä

”Kun ystävämme Tatu Ollikainen soitti ja ehdotti pappilan ostamista, minä melkein närkästyin. Ei ole rahaa eikä taitoa korjata pappilaa. Sitten asiaa pohdittiin Jarkan kanssa, että entäs jos sittenkin. Paitsi että perhe saisi isommat tilat, koin pappilan pelastamisen kutsumustehtäväksi. Pappilaan liittyy paljon henkisiä ja hengellisiä arvoja. Ja onhan paikka kirjailija Juhani Ahon syntymäpaikka”, muistelee Minna Kettunen. Tärkeätä ostopäätöksessä oli myös se, että aviomies Jarkka oli heti kannattamassa asiaa.  Perheelle saataisiin samalla kunnon oma tila yläkerrasta ja muusikko aviomiehelle piharakennuksesta oma työhuone.

Minna Kettusen harrastus historiaan tulee jo lapsuuskodista Säyneisestä, Juankoskelta. Perinnetietoinen maanviljelijäisä kokosi ja kirjoitti kotiseudun historiaa. Äiti oli puolestaan maallikkosaarnaaja Aku Rädyn tytär Kiuruvedeltä. Minnan kotona kävi sukulaisia ja vieraita usein ja juttua riitti. Kuusilapsisen Kettusen perheen nuorin, Minna kuunteli tarkkaan vanhojen ihmisten kertomia kiehtovia tarinoita.

Tietokirjoja,  ja näytelmiä

”Sieltä se lähti kiinnostus entisiin aikoihin, seurusteluun historian kanssa”, kuten Minna kuvaa kiinnostuksen kohteitaan.  Alan opiskelujen jälkeen vapaaksi kirjoittajaksi ryhdyttyään 1999, Minna on tehnyt elämäkertoja mm. Halosten taiteilijasuvusta (2001 ja 2010) ja maallikkosaarnaaja Aku Rädystä (2003). Vuosien mittaan erilaisten kirjallisten tekemisten lista on vain monipuolistunut ja pidentynyt.

Minnan maine monipuolisena kirjoittajana on levinnyt. Viimeisimpänä näyttönä Alapitkän nuorisoseuralle tilaustyönä tehty näytelmä ”Jaetun maan lapset”. Näytelmä kertoo Laatokan rannalta Salmista tulleiden evakoiden ja paikkakuntalaisten kohtaamisesta ja elämästä heti jatkosodan jälkeen. Näytelmä sai kesällä 2017 sellaisen suosion, etteivät kaikki halukkaat päässet sitä katsomaan. Siksi näytelmää on tarkoitus esittää Alapitkän kesäteatterissa myös kesällä 2018.

Vaikeuksia ja siunausta

Kutsumusta kunnostaa vanha Väärnin pappila on seurannut myös siunaus, toteaa Minna kertoessaan  syksyisenä päivänä 2017 pappilan kauniissa salissa kunnostuksen vaiheita. Vaikka vaikeitakin vaiheita on ollut.

”Ostaessamme pappilan oletimme saavamme avustusta rakennusperinnön hoitoon, joka oli puoliksi EU-rahaa . Pohjois-Savon ympäristökeskuksen avustusperusteet kuitenkin muuttuivat emmekä saaneet rahoitusta kunnostustyöhön. Järjestimme osakeannin, sillä pääsimme alkuun”.

Osakeanteja on ollut kaikkiaan kymmenkunta. ”Olemme hyvin kiitollisia kaikista niistä lähes 200 yksityishenkilöstä, yhteisöstä ja yrityksestä, jotka ovat tulleet pappilayhtiön osakkaiksi. He eivät oleta saavansa osinkoa Väärnin Pappila Oy:stä, vaan ovat mukana tukemassa myös heistä tärkeää hanketta.”

 ”Vuonna 2008 olivat Väärnin pappilan avajaiset. Se oli hieno juhla ja paljon ihmisiä onnittelemassa. Paikan siunasi käyttöönsä piispa emeritus Matti Sihvonen. Mutta heti juhlan jälkeen alkoi `kylmä todellisuus`. Rahaa ei ollut ja mm. lvi-urakan viimeiset laskut olivat maksamatta. Mietin jo, että juhlien jälkeenkö mennään heti konkurssiin”.

”Hädän hetkellä tuli täytenä yllätyksenä apuun Olvi-säätiö, joka antoi meille tunnustuspalkinnon kotiseudun hyväksi tehdystä työstä 15 000 €. Se oli aivan ratkaiseva apu siinä tilanteessa”, sanoo Minna Kettunen. Vieläkin nousevat kyyneleet silmiin tiukkaa tilannetta ja yllättäen saatua apua muistellessa.

”Lapinlahden osuuspankki myös luotti meihin. Pankinjohtaja Aimo Rieppo oli lämpimästi hankkeemme kannalla ja antoi lainaa. Sitä on pikkuhiljaa maksettu pois.”

Pappilamiljöö kiinnostaa

Kävijöitä ensimmäisenä täytenä toimintavuotena v. 2009 oli kaikkiaan 5500 henkilöä. Vanhaa pappilamiljöötä tuli ihastelemaan bussilasteittain ihmisiä eri puolilta Suomea. Kävijöitä on ollut tähän saakka 31.000. Kesäkausi on vilkkainta ryhmäretkien aikaa. Sen lisäksi pappilassa vietetään erilaisia perhejuhlia ja tilaisuuksia. Pappilan sali on myös erinomainen tila huoneteatteriin. Aidossa ympäristössä on esitetty mm. Juhani Ahon Papin rouvaa.

Vaikka Väärnin Pappila Oy:llä on edelleen paljon lainaa, Minna Kettunen istuu levollisena alakerran entisaikaa huokuvissa tiloissa. Pappila on kunnostettu, kutsumustyö tehty. Jos on ollut vaikeuksia, on ollut myös siunausta. Luottamus tulevaisuuteen on vahva.

Haastattelu ja kuva:
Risto Kauppinen

 

Käyttäjän Risto Kauppinen kuva

Risto Kauppinen

Kirjoittaja on YTM, tietokirjailija Risto Kauppinen, suurten ikäluokkien kasvatti. Syntyi Ylä-Savossa, opiskeli Tampereen yliopistossa, toimittajana Kotkassa, yritysjärjestön tiedottajana Lahdessa, yritysvalmentajana pääkaupunkiseudulla viimeksi Wilson Learning –valmennusohjelmien parissa.

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
(If you're a human, don't change the following field)
CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
3 + 1 =